Kanava-palkintoa tavoittelee vuoden 2014 kymmenen parasta tietokirjaa

Vuoden parhaalle suomalaiselle historiaa, kulttuuria, taloutta tai yhteiskuntaa käsittelevälle tietokirjalle jaetaan Kanava-palkinto nyt kolmatta kertaa.

Kanava-lehden ja Otavan kirjasäätiön perustamaa palkintoa tavoitteli tänä vuonna 164 kirjaa kaikkiaan 29 kustantajalta. Esiraadissa toimittaja ja tietokirjailija Elina Grundström ja dosentti Mikko Majander valitsivat kymmenen palkintoehdokasta, jotka julkistetaan torstaina 23.10. klo 15.30 Helsingin kirjamessuilla. Voittajasta päättää päätoimittaja Ville Pernaa 30. lokakuuta. Palkintosumma on 10 000 euroa.

Esiraadin perusteluissa nousee esiin kaksi keskeistä kriteeriä: ”Valitsimme kirjoja, jotk¬a heti tempaisivat mukaansa ja jotka voi lukea ponnistelematta loppuun”, Elina Grundström kertoo.

”Hyvässä tietokirjassa on aina useampia ulottuvuuksia”, tiivistää Mikko Majander ja jatkaa: ”Ehdolla olevat teokset tarjoavat uusia oivalluksia ja lisäävät lukijan ymmärrystä käsitellyistä aiheista.”

Kanavan palkintoehdokkaat ja esiraadin perustelut:

Timo Harakka, Suuri kiristys. Tie ulos eurokriisistä (Schildts&Söderström). ”Vuoden paras talouskirja ja vuoden paras Eurooppa-kirja. Teos tarkastelee talouskysymyksiä laajemmin kuin vain kansallisesta näkökulmasta. Argumentteja riittää, mutta niistä ei tarvitse olla samaa mieltä.”

Markku Jokisipilä, Punakone ja vaahteranlehti (Otava). ”Tämä ei ole vain kirjajääkiekosta ja on ehkä juuri siksi vuoden paras urheilukirja. Teos näyttää, miten kylmän sodan aikana jääkiekko oli yksi sijaissodan rintama ja osa laajempaa yhteiskunnallista todellisuutta.”

Kalle Kniivilä, Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö (Into). ”Teos taustoittaa Venäjän tapahtumia uutisvirtaa paljon syvemmältä ja auttaa ymmärtämään sitä, mitä siellä parhaillaan tapahtuu. Laadukas ajankohtaisteos yhdestä vuoden puhutuimmista aiheista.”

Mirkka Lappalainen, Pohjolan leijona. Kustaa II Adolf ja Suomi 1611-1632  (Siltala). ”Mestarillisen yleistajuinen ja monitasoinen teos Kustaa II Adolfin ajasta. Historiaa käsittelevä teos nostaa lukijan ymmärryksen nyky-Ruotsista uudelle tasolle.”

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi, Karanteeni, kuinka AIDS saapui Suomeen (Siltala). ”Tämä reportaasikirjojen ykkönen on pieni, kompakti helmi. Kirja nivoo yksilöiden kokemukset yhteiskunnallisesti ravisteleviin kysymyksiin ja on samalla vahva eettinen puheenvuoro.”

Semi Purhonen ja työryhmä, Suomalainen maku. Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen (Gaudeamus). ”Teos on ison tutkimushankkeen yhteenveto. Se kertoo, missä suomalaisten uudet jakolinjat kulkevat ja miten ne ovat syntyneet. Populaarikulttuurin rooli suomalaisten mieltymysten erittelijänä tulee hyvin esiin.”

Panu Rajala, Tulisoihtu pimeään, Olavi Paavolaisen elämä (WSOY). ”Vuoden tietokirjahahmoihin kuuluvan Olavi Paavolaisen suurin elämäntyö oli hänen elämänsä, minkä teos tavoittaa oivallisesti. Kirjasta välittyy se kiehtovuus, millä Paavolainen lumosi aikalaisensa.”

Agneta Rahikainen, Edith, runoilijan elämä ja myytti (Schildts&Söderström). ”Vahvan kirjailijaelämäkertavuoden merkkiteos kertoo Edith Södergranin kautta miten suomalainen modernismi sai alkunsa. Kirjailijan poikkeuksellinen elämä tavoitetaan ja piirretään lukijan eteen. Södergranin suhde Venäjään ja Eurooppaan avaa lukijalle näköaloja venäläiseen nykypolitiikkaan.”

Maarit Tyrkkö, Tyttö ja nauhuri (WSOY). ”Muistelmateos vie harvinaisella tavalla presidentti Urho Kekkosen ja hänen lähipiirinsä iholle. Samalla se kertoo, mitä vallan liepeillä tapahtuu. Ainutlaatuisen aineiston lisäksi kirjassa on myös huumoria ja ironiaa.”

Liisa Vihmanen, Varpaille. Balettia koko elämä (Kirjapaja). ”Teos laventuu harrastekirjasta kulttuuriteoksesta. Esteettisesti erittäin kaunis kirja, jonka kieli on nautinnollista. Onnistunut monitasoinen yhdistelmä baletin kovaa arkea ja hienoja juhlahetkiä.”

Lisätietoja: Ville Pernaa (050-5394310)