Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Johanna Korhonen ja Vesa Vares kehuvat tietokirjallisuuden tasoa

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 21 kustantajan lähettämien 142 teoksen joukosta.

Ehdokaskirjojen valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet, toimittaja Johanna Korhonen ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan torstaina 3.11.

Raadin mukaan suomalaisen tietokirjallisuuden taso on tänä vuonna korkea. Ehdokkaiksi valikoitui kirjoja, jotka tuovat lukijoille uutta ja syventävää tietoa aiheistaan. Valinnoissa painotettiin myös esitystavan kekseliäisyyttä.

Ehdokaskirjat esitellään Helsingin Kirjamessujen Takauma-lavalla torstaina 27.10. klo 12–12.30. Johanna Korhonen ja Vesa Vares haastattelevat kirjailijoita samana päivänä klo 13–14 Suomalaisen Kirjakaupan messuosastolla.

Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040-575 3099.

Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2016 ja palkintoraadin perustelut:

Tiina AiraksinenElina SinkkonenMinna Valjakka: Enemmän kuin puoli taivasta (Art House)
Monipuolinen ja vaikuttava teos aiheesta – kiinalaisista naisista – joka länsimaisesta näkökulmasta on eräänlainen ”valtava marginaali”. Tekijät yhdistävät eri elämänalojen tietojaan ja oivalluksiaan informatiivis-viihdyttäväksi kokonaisuudeksi. Kirjoittajien runsaus takaa tietorikkauden ja asiantuntemuksen, mutta esitys ei silti hajoa, vaan pysyy johdonmukaisena ja lukukelpoisena.

Marjaliisa HentiläSeppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918 (Siltala)
Kiihkoton, tasapuolinen ja laajaan erityisesti saksalaiseen lähdemateriaaliin pohjautuva esitys, joka käsittelee vuotta 1918 harvemmin esillä olleesta näkökulmasta. Hentilät osoittavat, kuinka Suomi kytkeytyi kansainväliseen suurvaltojen peliin ja kuinka veitsenterällä vuonna 1919 vakiintuneen tasavaltaisen mallin toteutuminen oli. Silti kuvauksessa ei sorruta monien vuosia 1917–1918 käsittelevien tutkimusten helmasyntiin, nykyajan asettamiseen moraaliseksi mittatikuksi.

Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät (Otava)
Analyyttinen selvitys Rooman valtakunnan siitä ajasta, joka on jäänyt historian harrastajillekin vieraammaksi ja josta monilla on vain myyttinen, myöhemmän ajan luoma ”rappion” näkökulma. Vaikka ilmaisu on tiivistä, valtavasta historiallisesta ilmiöstä on saatu irti olennainen ja siitä on löydetty myös ajankohtaisia yhteyksiä nykyaikaan. Teksti on hengittävää ja lukemaan houkuttavaa. Kahlos taustoittaa kaiken niin hyvin, että kirjan lukemiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita kuin kiinnostunut mieli.

Katja KettuMeeri KoutaniemiMaria Seppälä: Fintiaanien mailla (WSOY)
Suomalaisten ja intiaanien jälkeläisistä kertova kirja tuo vähän tunnetun, mutta kiinnostavan aiheen suuren yleisön tietoon. Tietojen keräämisessä on nähty paljon vaivaa, esitystapa on kekseliäs ja monipuolinen, ja kokonaisuuden täydentävät upeat kuvat. Ihmisten tarinat ovat vaikuttavia, ja tunnelmallisissa haastatteluissa kuuluu hyvin heidän oma äänensä. Kirjan voimakas viesti on rasismin ja muukalaisvihan pohjimmainen mielipuolisuus.

Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi (Gaudeamus)
Yksinäisyys ei ole vain siitä kärsivien yksilöiden ongelma, vaan merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Useiden asiantuntijoiden kirjoituksista koostuva teos käsittelee aihetta monipuolisesti ja yleistajuisesti. Kirja antaa myös käytännön työkaluja niille, jotka voivat ja haluavat tarttua ongelmaan.