Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Unto Hämäläinen ja Mari K. Niemi korostavat sujuvan kerronnan merkitystä

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 24 kustantajan lähettämien 181 teoksen joukosta.

Ehdokaskirjojen valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet, toimittaja Unto Hämäläinen ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija, dosentti Mari K. Niemi. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan torstaina 2.11.

Raati halusi tänä vuonna nostaa erityisesti esiin kirjoja, joissa näkyy tekijöiden ja kustantajien vahva yhteistyö. Ehdokkaiksi valikoitui teoksia, joissa on etsitty tuoreita näkökulmia tärkeisiin ja yleisesti kiinnostaviin aiheisiin. Valinnoissa painotettiin myös sujuvan ja helposti avautuvan kerronnan merkitystä suurelle yleisölle suunnatussa tietokirjallisuudessa.

Ehdokaskirjat esitellään Helsingin Kirjamessujen Takauma-lavalla torstaina 26.10. klo 13.00–13.30. Unto Hämäläinen ja Mari K. Niemi haastattelevat kirjailijoita samana päivänä klo 14.00–15.00 Suomalaisen Kirjakaupan messuosastolla.

Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040-575 3099.

Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2017 ja palkintoraadin perustelut:

Martti Backman: Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 (Gummerus)
Jännitysromaanin lailla etenevä kirja uudistaa lajityyppiä: näinkin voi erinomaisen tietokirjan kirjoittaa. Teoksen vahvuus on aihe ja tarina, joka todella on tarua ihmeellisempi. Taitavana kirjoittajana Backman avaa lukijoille kiehtovan maailman ja piirtää tyylikkäin vedoin ajankuvaa 1930-luvun Helsingistä ja Suomesta. Vaikka kirjan päähenkilö on vakooja Vilho Pentikäinen, vähintään yhtä mielenkiintoisia ovat tarinan vahvat naiset.

Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle (Atena)
Riemastuttava kirja paljastaa yllättäviä ja puhuttelevia anekdootteja kuvaamastaan ajasta ja sen ihmisistä. Vaikka historiantutkimuksessa on jo muutama vuosikymmen keskusteltu tarpeesta kirjoittaa enemmän arjen ja tavallisten kansalaisten historiaa, tämä ei ole vielä näkynyt kovin selvästi siinä millaista tietokirjallisuutta meillä julkaistaan. Immosen teos onkin tervetullut lisä kertomaan siitä, miten tavalliset ihmiset ovat Suomessa eläneet.

Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta (Otava)
Kiehtova ja perusteltu kuvaus siitä, miten suomalainen sivistyneistö puolusti Suomen kieltä, kulttuuria ja autonomiaa ensimmäisen sortokauden aikana. Aihevalinta on oivaltava ja ajankohtainen, ja kirja tarjoaa samalla perspektiiviä ajankohtaisesti Euroopassa puhuttaviin kiperiin kysymyksiin: sananvapaus ja ihmisoikeudet eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä, ja niiden puolesta pitää edelleen taistella. Maijala kulkee tottuneesti kultakauden salongeissa ja levittää lukijan eteen ehjän mutta jännitteisen ihmissuhteiden, politiikan, taiteen ja tieteen kudelman.

Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa (Otava)
Kirjassa on vahva, taitavasti kerrottu tarina, ja Meinanderin ote aiheeseensa on kriittinen mutta tasapainoinen. Hän on osannut valita Mannerheimin elämästä mukaan olennaisen ja uskaltanut karsia muuta. Meinanderin jo opiskelijana alkanut perusteellinen perehtyminen Mannerheimiin näkyy levollisena varmuutena aiheen käsittelyssä. Aristokraatti sarkatakissa ilmestyi yhtä aikaa Suomessa ja Ruotsissa. On hyvä, että myös ruotsalaisilla lukijoilla on mahdollisuus tutustua uusimpaan suomalaiseen Mannerheim-tutkimukseen.

Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into)
Tärkeään aiheeseen – ilmastonmuutokseen – raikkaalla otteella tarttuva, ajankohtainen ja lukijaystävällinen kirja. Minna Nikkasen ja 21 opiskelijan yhteisponnistuksena syntynyt teos kertoo, mihin kaikkeen ilmastonmuutos Suomessa vaikuttaa, miten siihen jo varaudutaan ja miten siihen pitää jatkossa varautua. Monipuoliset näkökulmat vievät lukijan paikkoihin ja tilanteisiin, joihin yleensä matkataan journalistien mukana, mutta tasapainoinen ja hienosti kuvitettu artikkelikokoelma toimii hyvin myös tietokirjana.