Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2018 ehdokaskirjat käsittelevät historiaa, luonnonsuojelua ja totuudenjälkeistä aikaa

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 21 kustantajan lähettämien 163 teoksen joukosta.

Ehdokaskirjojen valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sekä Turun yliopiston työelämäprofessori, kirjailija Tiina Raevaara. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan keskiviikkona 31.10.

Raati halusi tänä vuonna nostaa erityisesti esiin kirjoja, joissa tekijöiden oma ääni erottuu selvästi. Ehdokkaat ovat teoksia, jotka kertovat yhteiskunnan nykyisestä tilasta joko ajankohtaisten esimerkkien tai historian kautta. Valinnoissa painotettiin myös aiheiden ja toteutusten monipuolisuutta sekä tekijöiden kykyä hahmottaa suurempia kokonaisuuksia.

Ehdokaskirjat esitellään Helsingin Kirjamessujen Tiedetorilla Kruununhaka-lavalla torstaina 25.10. klo 13.00–13.30. Tuomas Forsberg ja Tiina Raevaara haastattelevat kirjailijoita samana päivänä klo 15.30–16.00 Suomalaisen Kirjakaupan messuosastolla.

Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040-575 3099.

Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2018 ja palkintoraadin perustelut:

Seppo Hentilä: Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala)
Sisällissodan muistamista käsittelevä teos vakuuttaa laaja-alaisuudellaan ja näkemyksellisyydellään. Kirja ei ainoastaan kuvaa sisällissodan tapahtumia vaan auttaa samalla ymmärtämään niitä ja osoittaa, kuinka vuosi 1918 koskettaa suomalaisia monin tavoin vielä tänäänkin. Suurten linjojen ja pienten yksityiskohtien kokonaisuudesta muodostuu hieno, kaarenomainen synteesi, joka päättyy ajatukseen siitä, miten sivistystä mitataan kyvyllä käsitellä historiaa. Konstailematonta ja sujuvaa asiaproosaa rytmittävät kokonaisuuteen hyvin sopivat, syvennyksiksi nimetyt tietolaatikot.

Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo ja Lasse Peltonen: Saimaannorppa ja ihminen. Sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun haaste (Into)
Ajankohtainen puheenvuoro tarjoaa yhden eläinlajin suojelun kautta konkreettisen ja monitieteellisen näkökulman kestävään kehitykseen ja ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Teos perustuu kirjoittajien omaan tutkimustyöhön, mutta pyrkii myös esittelemään monipuolisesti erilaisia norppakeskustelussa esitettyjä näkökulmia ja mielipiteitä. Kirja nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä luonnonsuojelun linkittymisestä ihmisten elinkeinoihin ja ajanviettotapoihin, omistusoikeuteen ja valtakunnan- ja paikallispolitiikkaan. Samalla se avaa keskustelua siitä, miten kiistelystä päästään eri tahojen onnistuneeseen yhteistyöhön.

Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava)
Kiinnostava ajankuva tuo esiin uutta tietoa 1600-luvun lopun arkielämästä ja yhteiskunnasta. Kirjoittaja pohtii ansiokkaasti ihmisen suhdetta tietoon ja sitä kuinka rationaalisesti ihmiset voivat suhtautua jopa täysin paikkansapitämättömiin väitteisiin. Kirja kuvaa ennakkoluuloja, vihaa ja ulkopuolisuutta tavalla, joka antaa perspektiiviä myös ajankohtaisiin ilmiöihin. Lappalaisen kirjoitustyyli on samalla sekä tarkkaa ja analyyttistä että soljuvasti etenevää ja mukaansa tempaavaa.

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Kirjoittaja on tehnyt valtavan työn tutkiessaan vaietun kansanosan mikrohistoriaa. Teos kuvaa yksittäisten ihmisten elämänkohtaloiden kautta 1800-luvun alun kaupunkielämää ja koko tuon ajan yhteiskuntaa niin, että tuloksena on uskottava ja yksityiskohtainen ajankuva. Vainio-Korhonen suhtautuu tutkimiinsa seksityöläisiin lämpimän kunnioittavasti ja tekee siten heidän elämänvaiheensa ja -kohtalonsa ymmärrettäviksi. Kirjan kuvitus ja ulkoasu ovat poikkeuksellisen huoliteltuja.

Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana (Teos)
Kirjassa analysoidaan onnistuneesti joukkotiedotuksen asemaa ja roolia sosiaalisen median, digitalisoitumisen ja yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Kirjoittajilla on vahva näkemys totuudenjälkeisyydeksi kutsutusta ilmiöstä, ja he argumentoivat sen uskottavasti ja nojaten monipuoliseen tietoon. Kokonaiskuvaa täydentävät kirjoittajien omat tapaustutkimukset viime aikojen suomalaisista mediakohuista. Vaikka kirjaa on ollut tekemässä neljä kirjoittajaa, se on saumaton kokonaisuus.