Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2019 ehdokaskirjat käsittelevät vallankäytön eri muotoja ja suomalaisten suhdetta luontoon

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 24 kustantajan lähettämien 185 teoksen joukosta.

Ehdokkaiden valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet, Helsingin yliopiston historian professori emeritus Markku Kuisma ja Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan torstaina 31.10.

Tämänkertaiset ehdokaskirjat käsittelevät muun muassa vallankäytön eri muotoja ja suomalaisten suhdetta luontoon. Palkintoraati halusi nostaa esiin erityisesti kirjoja, jotka pureutuvat isoihin, mutta julkisuudessa helposti päiväkohtaisten aiheiden varjoon jääviin teemoihin. Valinnoissa painotettiin myös sujuvan kerronnan merkitystä suuren yleisön kiinnostuksen herättäjänä.

Ehdokaskirjat esitellään Helsingin Kirjamessujen Tiedetorilla Kruununhaka-lavalla torstaina 24.10. klo 12.30–13.00. Markku Kuisma ja Riikka Suominen haastattelevat kirjailijoita samana päivänä klo 15.30–16.00 Suomalaisen Kirjakaupan messuosastolla.

Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040-575 3099.

Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2019 ja palkintoraadin perustelut:

Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen: Orjia ja isäntiä. Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into)
Ruotsin ja Suomen vähemmän tunnettua menneisyyttä käsittelevä teos kuvaa reportaasin keinoin ilmiötä, jonka merkitys koko maailmanhistoriassa on ollut valtava. Kirjasta käy hyvin ilmi, kuinka orjakauppa kosketti myös Ruotsia ja Suomea, vaikka näiden maiden ei ole tarvinnut jälkeenpäin tehdä tiliä tästä historian jaksosta. Lähikuva Saint-Barthélemyn saaresta laajenee kolonialismin ajan globaalin talouden tarkasteluksi ja tuo havainnollisesti esiin kolonialismin mekanismit, mentaliteetit ja moraalin. Globalisaation uusi esiinmarssi tekee kirjasta tärkeän puheenvuoron ajankohtaisessa kansainvälistä taloutta koskevassa keskustelussa.

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista (Siltala)
Ympäristöasioihin perehtynyt toimittaja käsittelee luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä monipuolisesti sekä lajien, populaatioiden että ekosysteemien tasolla. Kirja kuvaa lajien katoamisen syitä ja seurauksia paitsi biologisena ilmiönä, myös ihmisen ja luonnon suhteen kautta. Kauppinen onnistuu tekemään tärkeästä asiasta mielenkiintoisen kirjoittamalla niin vetävästi, että lukija suorastaan pakotetaan kiinnostumaan. Tekstistä huokuu kautta linjan kirjoittajan syvällinen aiheensa tuntemus.

Asta Leppä: Sävyttömät sanat. Kun vastakkainasettelut saivat vallan (Kirjapaja)
Asta Lepän esseistinen teos on tarkkanäköinen kuvaus oman aikamme ylevistä ja arkisista, pelottavista ja koomisistakin piirteistä. Isot ja pienet asiat limittyvät ja linkittyvät kirjassa oivaltavasti, ja Leppä nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä hyvyydestä ja pahuudesta, normaaliudesta ja poikkeavuudesta ja ihmisten suhteista toisiinsa ja ympäröivään maailmaan. Rohkeasti hän myös paljastaa itsestään epämiellyttäviä asioita ja tunnustaa oman haavoittuvuutensa tavalla, johon moni aikalainen voi samastua.

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö ‒ vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (Tammi)
Kirjoittaja on tehnyt suuren työn tutkiessaan kirjamaailman tärkeimmän instituution historiaa. Nyqvist kuvaa huolellisesti, millaisia asioita kirjallisuudessa on arvostettu eri aikoina ja miten erilaiset poliittiset, maantieteelliset ja nobelistien sukupuolijakaumaa koskevat painotukset ovat vaikuttaneet palkintopäätöksiin. Nobel-instituution historiaan liittyy paljon vallan väärinkäyttöä ja suoranaista korruptiota, jonka kuvaaminen auttaa osaltaan ymmärtämään myös Ruotsin akatemian viimeaikaista kriisiä.

Jouni Tikkanen: Lauma. 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava)
Jouni Tikkanen on kaivanut aikaansa ja vaivojaan säästelemättä esiin kaiken mahdollisen tiedon mitä susien 1880-luvulla Varsinais-Suomessa tekemistä lastensurmista löytyy. Sen avulla hän todistaa vastaansanomattomasti, että kysymys on todellisista tapahtumista eikä pelkistä tarinoista. Laajan aineistonsa avulla Tikkanen tuo esiin uutta tietoa myös suomalaisten luontosuhteesta ja 1800-luvun lopun yhteiskunnasta. Tapahtumien kuvaaminen suden näkökulmasta on nerokas ratkaisu, joka auttaa ymmärtämään paremmin myös ihmisen paikkaa luonnossa.