Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2020 ehdokaskirjoja yhdistävät ajankohtaisuus ja kansainvälisyys

Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Ehdokaskirjat valittiin kaikkiaan 25 kustantajan lähettämien 192 teoksen joukosta.

Ehdokkaiden valinnan tekivät palkintoraadin jäsenet, toimittaja ja tietokirjailija Katri Merikallio ja Suomen historian dosentti Jukka-Pekka Pietiäinen. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan keskiviikkona 11.11.

Tämänvuotisia ehdokaskirjoja yhdistävät kansainvälisyys ja ajankohtaisuus. Niiden kirjoittajat ovat perehtyneet aiheisiinsa syvällisesti ja pystyvät perehtyneisyytensä ansiosta tuomaan uusia näkökulmia myös entuudestaan tunnettuihin asioihin. Kaikkien kirjoittajien teksti on selkeää ja persoonallista, tietokirjallisuutta parhaimmillaan.

Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040 5753099.

Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2020 ja palkintoraadin perustelut:

Heikki Aittokoski: Onnellisten saari. Matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS Kirjat)
Toimittaja Heikki Aittokoski on löytänyt tietokirjailijan äänensä nyt viimeiseen osaan ehtineessä ”narritrilogiassaan”. Kertoessaan havainnoistaan eri puolille maailmaa ulottuvilla matkoilla hän on paitsi toimittaja, myös valistaja ja vähän opettajakin. Hän etenee yleisestä yksityiseen ja takaisin, tapaa päättäjiä, mutta myös tavallisia ihmisiä, joiden kautta avautuvat näkökulmat tekevät kirjasta erityisen mielenkiintoisen. Ei voi kuin ihailla, että viisikymppinen mies, kyynisen ammattikunnan edustaja, jaksaa olla optimisti ja unelmoida.

Saana-Maria Jokinen: Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus)
Toimittaja Saana-Maria Jokisen kirja on yksi harvoista suomeksi kirjoitetuista Syyrian monimutkaista konfliktia käsittelevistä teoksista. Jokinen avaa kirjassaan sodan taustoja, kulkua ja seurauksia tavallisten, demokratiasta haaveilevien syyrialaisten näkökulmasta. Lukuisat haastattelut lomittuvat Syyrian historiaan ja tähän päivään luontevasti, ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka on sekä luettava että informatiivinen.

Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino)
Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen on kirjoittanut taitavan ja rehellisen läpileikkauksen Suomen monikulttuurisimman lähiön Varissuon vaiheista. Juntunen on seurannut
viidentoista vuoden ajan uusien tulijoiden vaiheita lähietäisyydeltä. Hän yhdistää Varissuon kokemukset tutkijan ammattitaidolla niin globaaliin kontekstiin kuin suomalaisen yhteiskunnan tarinaan. Juntusen kieli on elävää, ja teksti koukuttaa lukijan jatkamaan viimeiselle sivulle asti.

Mikko Majander: Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa (Siltala)
Poliittisen historian dosentti Mikko Majanderin kirja on koukeroisesta nimestään huolimatta sujuvasti kirjoitettua ja terävästi ajateltua aikalaishistoriaa parhaimmillaan. Talvisodasta liikkelle lähtevä teos keskittyy 1980-luvun lopulta alkaen Euroopan integraatioon. Vaikka rakkaudessa on ollut ryppyjä, Ruotsi on ollut Suomen läheisin yhteistyökumppani. Majander osoittaa vakuuttavasti, että Suomelle mukanaolo Pohjoismaisessa veljespiirissä on ollut selviytymisen ja kukoistuksen keskeinen elementti.

Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (Otava)
Leena Malkki avaa kirjassaan terrorismin käsitettä, historiaa ja tätä päivää. Hänen terävät ja analyyttiset huomionsa ravistelevat lukijatkin arvioimaan uudelleen omia kantojaan. Kirjan mukaan terrorismin uhka ei välttämättä lymyile siellä, missä oletamme sen olevan. Malkin teksti on selkää ja yleistajuista, mutta kuitenkin vahvasti tieteelliseen tutkimukseen nojaavaa.