Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjapalkinnon kuusi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle henkilöhistoriaa käsittelevälle tietokirjalle, joka voi olla joko muistelmateos, elämäkerta, kaksoiselämäkerta, useista minielämäkerroista koostuva kirja tai kohdehenkilön tai -henkilöiden johonkin elämänvaiheeseen keskittyvä teos. Tänä vuonna palkinto on toista kertaa rajattu nimenomaan henkilöhistoriaan.
Ehdokkaat valinneessa raadissa olivat tällä kertaa jäseninä tietokirjailija, kirjallisuuskriitikko Outi Hytönen ja toimittaja, dokumentaristi ja historian väitöskirjatutkija Toni Viljanmaa sekä puheenjohtajana Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen. Yhteiskuntatieteiden tohtori, E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan, joka julkistetaan tiistaina 17.11.
Kilpailuun lähetettiin tällä kertaa 82 kirjaa kaikkiaan 22 kustantajalta. Raati nosti tänä vuonna esiin erityisesti kirjoja, joissa oli vältetty houkutus tehdä lähteistä tai tapahtumista mustavalkoisia tulkintoja ja jotka jättivät lukijoille tilaa omiin johtopäätöksiin. Kaikista finalisteista paistaa myös tekijöiden syvä omakohtainen perehtyneisyys aiheisiinsa joko tutkimustyön tai omien kokemusten kautta.
Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040 5753099
Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2026 ja palkintoraadin perustelut:
Julia Kuokkanen: Kremlin kasvattama (Bazar)
Julia Kuokkanen avaa ainutlaatuisen näkymän Suomessa asuneen, venäläiseen eliittiin kuuluneen perheen elämään. Hän kytkee poikkeuksellisen rohkeassa kirjassa omat muistonsa luontevasti yleisempiin ilmiöihin ja analyyttiseen tutkimustietoon. Kuokkanen kuvaa oivaltavasti, miten läpitunkevaa propaganda voi olla ja kuinka vaikeaa yksittäisen ihmisen on rimpuilla siitä irti. Samalla hän pääsee totalitaristisen ajattelun kuvauksessa sellaiseen tarkkuuteen, johon vain siihen nuoresta asti kasvanut voi päästä.
Minna Maijala: Helvi Hämäläinen. Kauneudenrakastaja (Otava)
Minna Maijalan kirjoittama Helvi Hämäläisen elämäkerta on perusteellinen ja tasapainoinen henkilöhistoria, jossa tekstin lennokkuus yhdistyy tarkkaan ja kriittiseen tutkimustyöhön. Maijala on tavoittanut hyvin Hämäläisen ajattelun ja tunteet ja onnistuu kuvaamaan niiden muuttumista yhtä aikaa viileästi ja ymmärtävästi. Kirja kuvaa elävästi myös Hämäläisen ikäpolven suomalaista kulttuurieliittiä ja sen sosiaalisia suhteita ja hierarkiaa.
Jukka-Pekka Pietiäinen: Sosialisti ja patriootti. Unohdettu valtiomies Väinö Hakkila (Otava)
Jukka-Pekka Pietiäisen uutta tietoa sisältävä teos Väinö Hakkilasta täyttää suuren aukon Suomen poliittista historiaa käsittelevässä elämäkertakirjallisuudessa. Pietiäinen kuvaa kirjassa hyvin, miten Hakkilan ajattelu muuttui ja kehittyi aikaa myöten. Hän kirjoittaa ristiriitaisesta ihmisestä niin, että tekstissä kuuluu henkilön itsensä ääni ja lukijalle jää mahdollisuus muodostaa Hakkilasta oma kuva. Samalla kirja piirtää Suomen historiasta monipuolisen kaaren autonomian ajasta Kekkosen aikaan asti.
Venla Pystynen & Noora Sofia: Lahkojohtajan morsian (WSOY)
Venla Pystysen ja Noora Sofian kirja on harvinainen autenttinen todistajakertomus siitä, miten uskonnollinen karismaattinen liike toimii, manipuloi uhrejaan ja saa tukea paikallisyhteisöstä. Taitavasti kirjoitettu ja dramaturgisesti hyvin jäsennelty teos kuvaa yhden henkilön elämäntarinan kautta muun muassa nuoren ihmisen psyykkistä kehitystä, valta-asemaa hyödyntävän riippuvuussuhteen syntyä, seksuaalista hyväksikäyttöä ja uskonnollista lahkoelämää. Kirja on hyvä osoitus siitä, miten isoja yhteiskunnallisia teemoja voi käsitellä inhimillisesti koskettavasti, mutta samalla niin, että lukijalle jää tilaa omiin johtopäätöksiin.
Saara Salminen: Vendi. Jotta muut tytöt pääsisivät kotiin (Into)
Valkeakoskella 15-vuotiaana murhatun Vendin tädin esikoisteos on vahvasti tunteella kirjoitettu kertomus henkirikoksen uhriksi joutuneen nuoren tytön omaisten kokemasta tuskasta. Kirja koskettaa lukijaa poikkeuksellisen vahvasti. Samalla se laajenee vakavaksi ja moniääniseksi puheenvuoroksi naisten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta yleisemmin, median toiminnasta kriisitilanteessa, sosiaalisen median käytöstä, rikoksen merkkeihin reagoimisesta ja Suomen oikeusjärjestelmästä.
Antti Vihinen: Sibeliuksen katumuspäivä 1943 (Vastapaino)
Antti Vihisen kirja Jean Sibeliuksen yhteyksistä Hitlerin Saksaan avaa sekä juhlitun säveltäjän persoonaa että totalitaristisen valtion kulttuuripolitiikkaa. Kirja ankkuroi Sibeliuksen taitavasti keskelle aikansa eurooppalaista myllerrystä ja osaksi kansallissosialismiin vetovoimaa tuntenutta suomalaista sivistyneistöä. Vihinen haastaa rohkeasti perinteisen sinivalkoisen Sibelius-kuvan, mutta välttää silti houkutuksen tehdä tämän Saksa-kontakteista itsetarkoituksellisen pitkälle meneviä tai mustavalkoisia tulkintoja.
