Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjapalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle henkilöhistoriaa käsittelevälle tietokirjalle, joka voi olla joko muistelmateos, elämäkerta, kaksoiselämäkerta, useista minielämäkerroista koostuva kirja tai kohdehenkilön tai -henkilöiden johonkin elämänvaiheeseen keskittyvä teos. Tänä vuonna palkinto on ensimmäistä kertaa rajattu nimenomaan henkilöhistoriaan.
Ehdokkaat valinneessa raadissa olivat tällä kertaa jäseninä professori Laura Kolbe ja filosofian tohtori, tietokirjailija Kalle Virtapohja sekä puheenjohtajana Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen. Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja, Kanavan kolumnisti Suvi-Anne Siimes valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan, joka julkistetaan tiistaina 18.11.
Kilpailuun lähetettiin tänä vuonna 94 kirjaa kaikkiaan 24 kustantajalta. Raati halusi nostaa esiin erityisesti kirjoja, joissa näkyy yhteiskunnan moninaisuus. Valinnoissa painotettiin teoksia, jotka käsittelevät aiheitaan tuoreilla ja yllättävillä tavoilla, perinteisiä käsityksiä elämäkerroista ja muistelmista laajentaen ja syventäen. Lisäksi raati halusi korostaa sujuvan ja helposti avautuvan kerronnan merkitystä.
Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040 5753099
Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2025 ja palkintoraadin perustelut:
Neil Hardwick: Poistetut kohtaukset. Muistelmat (WSOY)
Neil Hardwickin muistelmateos avaa kiinnostavia näkökulmia suomalaiseen viihteeseen ja teatteriin. Kirjassa Hardwick kuvaa myös herkullisesti ja paikoin koskettavasti ulkopuolelta tänne tulleen sopeutumista suomalaiseen elämänmuotoon. Muistelmien rakenne on virkistävän erilainen ja Hardwick kirjoittaa elävästi ja verevästi, peittelemättä omiakaan raadollisia puoliaan. Tero Valkosen suomennos säilyttää onnistuneesti Hardwickin jäljittelemättömän äänen.
Maria Jokela ja Joonas Vanhala (toim.): Gaius Julius Caesar (Gaudeamus)
Julius Caesarista kertova teos jatkaa komeasti suomalaisia antiikintutkimuksen pitkiä perinteitä. Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama kirja kuvaa Caesarin elämää, merkitystä ja myöhempää vaikutusta monipuolisesti ja asiantuntevasti. Kirjassa ei ainoastaan käsitellä Caesaria sotilaana ja poliittisena johtajana, vaan siinä on tuoretta mielenkiintoista tietoa myös oppihistoriasta ja populaarikulttuurista kiinnostuneille. Vaikka teoksen kirjoittajajoukko on laaja, artikkeleissa on onnistuneen toimitustyön ansiosta kyetty välttämään tarpeeton päällekkäisyys.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset (Tammi)
Tuula Karjalainen on löytänyt riemastuttavan näkökulman Tove Janssonin elämäntyöhön. Kokenut taidehistorioitsija tuo Janssonin lasten ja nuorten kanssa käymän laajan kirjeenvaihdon avulla tämän lukijasuhteesta esiin aikaisemmin tuntemattomia ja yllättäviäkin asioita. Kirjassa on myös paljon kiinnostavaa tietoa Janssonin työtavoista ja joistakin hänen taiteellisista ratkaisuistaan. Kokonaisuuden viimeistelee hieno ja osin ennennäkemätön kuvitus.
Heini Kilpamäki: Aseman nainen (Into)
Helsingissä elävästä asunnottomasta kertova teos on tärkeä yhteiskunnallinen reportaasi. Heini Kilpamäki kuvaa realistisesti, mutta samalla hienotunteisesti sitä, miten Suomessa voi jäädä järjestäytyneen normiyhteiskunnan ulkopuolelle ja mitä erilaisia selviytymistapoja sellaisessa tilanteessa on. Yleisen ja yksityisen onnistuneesti limittävä teos antaa kasvot asunnottomuuden monille sosiaalisille ja inhimillisille ulottuvuuksille, joilta monet mielellään sulkevat silmät. Teoksen lopussa Kilpamäki avaa myös kiinnostavasti sen tekemiseen liittyneitä eettisiä kysymyksiä.
Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava)
Hannu Salmen kirja kuurosokeasta Frans Leijonista on vahvaa, ammattitaitoisesti toteutettua ja taitavasti kerrottua mikrohistoriaa. Epätavallisen huonot lähtökohdat elämälleen saaneesta poikkeusyksilöstä kertova teos kuvaa sitä, kuinka kuurosokea lapsi oppi kommunikoimaan aikana, jolloin modernin lääketieteen tarjoamaa teknologiaa ei vielä ollut käytettävissä, ja miten uskomattoman hienosti hän selvisi myöhemmin elämässään. Tarinan koskettavuutta lisää vielä, että se on samalla sukututkimusta Salmen oman suvun aikoinaan syrjään työntämästä pudokkaasta.
