Aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön jakaman 10 000 euron suuruisen Kanava-tietokirjatunnustuspalkinnon viisi ehdokaskirjaa on valittu. Palkinto myönnetään vuoden parhaalle yhteiskunnan, politiikan, historian, kulttuurin tai talouden alan suomalaiselle tietokirjalle. Se jaetaan tänä vuonna yhdennentoista kerran.
Ehdokkaat valinneessa raadissa olivat tänä vuonna professori ja Suomen tiedekustantajien liiton pääsihteeri Pauliina Raento sekä politiikan toimittaja Heikki Vento. Raadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen valitsee ehdokaskirjoista palkinnon saajan, joka julkistetaan keskiviikkona 23.11.
Raati sai tällä kertaa arvioitavaksi kaikkiaan 211 teosta, enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Ehdotuksia teki 28 kustantajaa. Raadin mielestä joukosta erottuivat erityisesti sellaiset tutkijoiden kirjoittamat teokset, joissa tiedettä on osattu yleistajuistaa sujuvasti. Aihepiireistä korostuu historia, jota neljä viidestä ehdokaskirjasta käsittelee. Kaikissa viidessä palkintoa tavoittelevassa teoksessa on jokin yllättävä tulokulma, uutta tietoa tai kiinnostava kytkös nykyaikaan.
Lisätietoja: Palkintoraadin puheenjohtaja, Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen, puh. 040 5753099.
Kanava-palkinnon ehdokaskirjat 2022 ja palkintoraadin perustelut
Jessica Haapkylä: Valtameret ja ilmastonmuutos. Miten meret auttavat meitä ja miten me autamme meriä (Minerva)
Jessica Haapkylä on kirjoittanut kiehtovan ja silmiä avaavan teoksen aiheesta, joka koskettaa ihmisiä joka puolella maailmaa. Kirjassaan hän yhdistää konkreettiset omakohtaiset havaintonsa merten tilasta meribiologin laajempaan tutkimuspohjaiseen tietämykseen. Tällä tavalla hän onnistuu esittelemään yhden aikamme ison ympäristöongelman tavalla, joka tekee siitä maallikoillekin ymmärrettävän. Vaikka kirja käsittelee globaalia ilmiötä, Haapkylä nostaa siinä erikseen esiin Itämeren tilan ja tuo näin aiheeseensa myös oman suomalaisen näkökulman.
Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Siltala)
Mikko Huhtamies täyttää teoksellaan yhden merkittävän aukon suomalaisen suuren yleisön historiatietämyksessä. Hänen kuvauksensa siitä, mitä kaikkea Itämerellä tapahtui 1200-luvulta 1600-luvulle on monipuolisuudessaan häkellyttävä. Aikakauden talous, politiikka ja oikeusjärjestelmät muodostavat kehyksen, jonka puitteissa Huhtamies käsittelee muun muassa sotatekniikan, laivanrakennuksen, kartoituksen ja merirosvouksen historiaa. Tyylikäs taitto ja huolella valittu kuvitus täydentävät lukukokemuksen.
Reetta Hänninen: Tulisydän. Maissi Erkon kiihkeä elämä (Otava)
Reetta Hännisen kirja Sanomien suuruuden luoneen suvun kantaäidistä on poikkeuksellisen elämänmakuinen, tarkan henkilökuvan kohteestaan piirtävä elämäkerta. Siinä hän osoittaa vakuuttavasti, että Maissi Erkon rooli ja merkitys Päivälehden ja Helsingin Sanomien historiassa on ollut suurempi kuin tähän asti on tiedetty. Hännisen käytössä ollut runsas kirjeaineisto paljastaa kiinnostavia yksityiskohtia Erkkojen keskinäisistä suhteista ja suvun eri jäsenten välisistä jännitteistä. Kirja tuo myös uusia näkökulmia sortovuosien perustuslailliseen vastarintaan ja itsenäisyyden alkuvuosien puoluepolitiikkaan.
Antti Malinen ja Tuomo Tamminen: Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Gaudeamus)
Vaikka Antti Malisen ja Tuomo Tammisen kirjassa päähuomio on lapsissa ja heidän suhteissaan, se kertoo samalla laajemmin suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion historiasta. Kirjoittajat piirtävät monipuolisten lähteidensä avulla vaikuttavan kuvan muun muassa siitä, minkälaisista lähtökohdista koulua on eri aikoina kehitetty ja millaiset kasvatusperiaatteet kulloinkin ovat olleet pinnalla. Lapsiperspektiivi tuo uusia kiinnostavia näkökulmia myös esimerkiksi lääketieteen ja teknologian kehitykseen. Historialliset valokuvat ja napakat tietolaatikot täydentävät onnistuneesti kokonaisuutta.
André Swanström: Valkoisen uskon soturi. Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala (Atena)
André Swanström jatkaa uraauurtavaa työtään suomalaisten SS-miesten historian kartoittajana kohdistamalla nyt tarkastelunsa yhden henkilön elämäntarinaan. Katseen tarkentaminen auttaa häntä tuomaan hieman lisää valoa myös siihen, kuinka konkreettisesti suomalaiset SS-miehet olivat saksalaisten rinnalla mukana juutalaisiin kohdistuneissa sotarikoksissa. Swanströmin tarkkanäköinen kuvaus siitä, mihin kaikkeen fanaattisuus voi johtaa, antaa osaltaan perspektiiviä myös oman aikamme ääriliikkeiden tarkasteluun.
